Esoteerisen luovuuden koelaboratoriossa

Huone on aivan pimeä. Olemme muodostaneet ympyrän, jonka keskellä seisoo nainen side silmillään. Kapea valokeila osuu hänen eteenpäin avautuneisiin, kohotettuihin käsiinsä. Yhtäkkiä hiljaisuus täyttyy syvästä, unenomaisesta hyräilystä. Ääni värisee kylmästi selkärankaani ylöspäin. Aivan arvaamattomasti lempeä ääni muuttuu aggressiiviseksi nauruksi, joka kuulostaa oudon rivolta. Kuvittelen osallistuvani spiritualistiseen istuntoon. Kenties tunnelma joskus vuosisata sitten järjestetyissä séanceissa oli…

Toisaalla ei-missään

Löydän itseni usein rajoilta ja rajatilojen ääreltä. Oman paikan määritteleminen tiedemaailmassa, oppialojen välissä tai taiteen ja tieteen risteyksissä on usein tuntunut haastavalta – vaikka olen toki yrittänyt etsiä pysyviä vastauksia tämän ongelmalliselta tuntuvan seikan ratkaisemiseksi. Kenties juuri tästä syystä onkin sopivaa, että aloitan tämän julkiseksi muistikirjaksi mieltämäni blogin kirjoittamisen rajatiloja pohtien. Ne nousivat eräänlaiseksi avainteemaksi…