Kadonneen enkelitriptyykin tarina – Torsten Wasastjernan ”Kun luonto nukkuu, henki valvoo”

Kesäisen auringon säteet lämmittävät kasvojani astellessani Merimiehenkatua eteenpäin. Olen saanut kutsun tulla tutustumaan Ruusu-Ristin temppeliin ja odotan tätä mahdollisuutta innostuneena. Pekka Ervast (1875–1934) lähipiireineen perusti tämän kotimaista teosofiaa edustavan yhdistyksen sata vuotta sitten, vuonna 1920. Yhdistyksen aktiivijäseniin kuuluva Aija Tuukkala on luvannut ystävällisesti esitellä minulle Ruusu-Ristin taidekokoelmia, joista olen erityisen kiinnostunut, sillä suunnittelen parhaillaan Salatun…

Totuudenetsijät – väitöstutkimus ja tietokirja

Toukokuussa 2019 Turun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessani pureuduin modernin taiteen henkistämisen prosesseihin. Tutkimuksessani analysoin Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin kristillisiin ympäristöihin tuottamaa ja kuitenkin kristinuskoa vastaan hankaavaa taidetta (muun muassa Tampereen tuomiokirkossa, Porin Juséliuksen mausoleumissa ja Halosen alttaritauluissa). Gallen-Kallela, Halonen ja Simberg ammensivat taiteeseensa ja ajatteluunsa aineksia 1800-luvun lopulla uudenlaiseen kukoistukseen nousseesta esoteerisesta henkisyydestä…

Tietokirja esoteeriasta ja okkultismista Suomessa

Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa on yhdessä uskontotieteen yliopistonlehtori, dosentti Tiina Mahlamäen kanssa toimittamani tietokirja, joka julkaistaan keväällä 2020 (Vastapaino). Se on ensimmäinen kattava kotimainen tietokirja näistä aiheista. Aiheen asiantuntijoiden kirjoittama tietoteos on kirjoitettu asiallisesti ja kiihkottomasti, ja se perustuu tuoreeseen tieteelliseen tutkimukseen. Teoksessa käsitellään muun muassa spiritualismin, teosofian, vapaamuurariuden ja antroposofian kaltaisten esoteeristen liikkeiden…

Salatun tiedon tie -näyttely

Villa Gyllenbergille kuratoimani Salatun tiedon tie -näyttely nostaa esiin esoteerisuuden ja okkultismin merkitystä Suomen taiteessa vuosien 1890–1950 välisenä aikana. Elämykselliseksi rakennettu näyttely johdattelee kävijänsä suurten kysymysten äärelle, varjojen vartioimille poluille sekä toivon ja valon lähteille. Näytelmän kehyskertomukseen on ammennettu aineksia muun muassa ranskalaisen teosofikirjailijan Eduard Schurén ja brittiläisen Edward Bulwer-Lyttonin 1800-luvulla ilmestyneistä kaunokirjallisista teoksista. Näyttely…

Hengen aarteet -tietokirja

Hengen aarteet. Esoteerisuus Suomen taidemaailmassa 1890-1950 on taidehistorioitsija ja intendetti Lotta Nylundin kanssa yhdessä toimittamani tieto- ja taidekirja, joka ilmestyy huhtikuussa 2020 (Parvs). Teos tarjoaa uutta kiehtovaa tietoa suomalaisten taiteilijoiden yhteyksistä esoteerisuuteen. Vapaamuurareiden initiaatiorituaalit ja ruusuristiläisten taidesalongit ovat innoittaneet suomalaisia taiteilijoita. Myös teosofinen ja antroposofinen taidekäsitys vaikutti moniin taiteilijoihin. Osa koki, että henget ohjaisivat heidän…

Sielun silmä -näyttelyt

Kuratoimissani Sielun silmä -näyttelyissä valotan suomalaistaiteilijoiden ja heidän teostensa yhteyksiä selvänäköisyyteen. Selvänäköisyydestä (ransk. clairvoyance) tuli yksi 1900-luvun vaihteen kiehtovimmista puheenaiheista. Monet uskoivat, että kuudennen aistin ja sielun sisäisten silmien avulla saattoi havaita todellisuuden hienojakoisempia, tavanomaisesti näkymättömiksi jääviä tasoja. Olen kuratoinut näyttelyt väitöstutkimukseni sekä muun tuoreen tieteellisen tutkimuksen pohjalta. Näyttelyjen tavoitteena on yleistajuistaa ja muuntaa tutkimukseni…

Sivupolkuja arkistossa: Hugo Simbergin ja Mascha von Heirothin rakkaus?

Arkistoaineistoihin syventyessä löytää toisinaan yksittäisiä lauseita ja paperinpaloille puolihuolimattomasti tehtyjä piirroksia, jotka varastavat huomion ja alkavat ohjata tutkimusta sivupoluille. Ne vievät mukanaan ja pakottavat etsimään lisää johtolankoja menneisyyden tarinoista, jotka alkavat piirtyä mieleen hienovaraisina aavistuksina. Yksi oman tutkimukseni kiehtovimmista sivupoluista on rakkaustarina, jonka luonteesta tai kohteesta en vieläkään ole täysin varma. Se varasti huomioni päiväksi…

Esoteerisen luovuuden koelaboratoriossa

Huone on aivan pimeä. Olemme muodostaneet ympyrän, jonka keskellä seisoo nainen side silmillään. Kapea valokeila osuu hänen eteenpäin avautuneisiin, kohotettuihin käsiinsä. Yhtäkkiä hiljaisuus täyttyy syvästä, unenomaisesta hyräilystä. Ääni värisee kylmästi selkärankaani ylöspäin. Aivan arvaamattomasti lempeä ääni muuttuu aggressiiviseksi nauruksi, joka kuulostaa oudon rivolta. Kuvittelen osallistuvani spiritualistiseen istuntoon. Kenties tunnelma joskus vuosisata sitten järjestetyissä séanceissa oli…

Superilluusio – Ted Seriosin ajatuskuvien harhaisuus?

Epäilys. Miten erilaisista risuista se osaakaan pesänsä mieleen rakentaa. Herättää öisin, värisyttää vuoroin pelosta ja innostuksesta. Nyt se peittää kykyni katsoa avoimesti edessäni olevia valokuvia. Palaan tahtomattani uudelleen kysymään onko tämä totta vai ei. Kuvat ovat chicagolaissyntyisen Ted Seriosin (1918–2006) tuottamia ajatuskuvia (thoughtograps). 1960-luvulla niiden syntyperän selvittämiseksi valjastettiin valtava parapsykologisen tutkimuksen koneisto, jota johti psykiatri…

Taiteilija-alkemisti tieteen rajoilla

Valot ja varjot piirtävät gallerian seinille kosmisen draaman. Haukka hyökkää kohti tähdin koristeltua, pakenevaa joustenparvea. Seinän toisella laidalla on käynnissä jotain lempeämpää. Korppi ojentaa nokkansa kohti kaunispyrstöistä toveriaan – hetken näyttää siltä kuin linnut kohtaisivat toisensa sopuisasti. Aivan varmasti en osaa kuitenkaan sanoa. Aiheet ovat peräisin 1600-luvun tähtikartastoista. Olen tullut Galleria Amaan kiertääkseni yksin Elsa…

Pekka Halosen alttaritaiteen äärellä

Kääntelen kameraa ja koetan saada kattokruunun pois kuvasta. Ei onnistu. Laskeudun alas tuolilta ja siirrän hoippuvaa jalustaa taaksepäin vielä kerran. Viimein saan tummanpuhuvan alttaritaulun sopimaan kuvaan. Ensimmäisinä Pekka Halosen vuonna 1901 valmistuneesta taulusta silmiin pistävät etualalla hehkuvat paljaat, likaiset jalat. Ne kuuluvat yhdelle Jeesuksen opetuslapsista – oletettavasti Pietarille, jota hänen opettajansa on juuri lempeästi herättelemässä….

Ad Astra näyttäytyy uudessa valossa Villa Gyllenbergissä

Vuosia sitten kehotin katsomaan Ad Astraa uusin silmin. Olin aloittanut tutkimusprosessini vasta hiljattain ja pidin ensimmäistä esitelmääni kansainvälisessä, Donner instituutin järjestämässä konferenssissa. Tänään yksi ympyrä sulkeutuu. Seison hehkuvan punaiseksi maalatussa huoneessa. Seinälle on ripustettu päällekkäin kaksi Akseli Gallen-Kallelan teosta. Ne kuuluvat yhteen. Yllä säteilee Ad Astra – tarkemmin sanottuna teoksen toinen, myöhempi versio vuodelta 1907….